Uusivuosi polkaistu kunnolla käyntiin.

Olisihan tämä vuosi toki voinut paremminkin alkaa kuin vääntämällä nilkkansa solmuun, mutta don't worry: pääasia, ettei mitään murtunut tai pahimmassa tapauksessa mennyt nivelsiteitä poikki.
Nopeasti lähti kuntoutumaan vaikka ensimmäiset päivät olivat yhtä hemmettiä eikä oikein tiennyt miten päin pitäisi, kun ei kärsinyt varata painoa, ei kääntää, ei nostaa väärässä asennossa eikä ollut helppoa taiteilla Elliksen kanssa ulkona: suksisauvat käsissä, flexi köytettynä mahan ympärillä, kengissä hirrrrmuiset hokit (nii-in, kun eka löytyi semmonen kenkä minkä tuon turvonneen nilkan ympärille saa :D ), silti jokaista askelta piti varoa ja tavallaan etukäteen latautua mille kohta tuntuu.
Nooh, siitä selvittiin. Kinesioteippaus oli aivan mahtava juttu, vaika sitä alkuun epäilinkin! Teippauksen saatua menin jo töihin ajamaan hevosia päivittäin. Ei koskenut yhtään. Suosittelen.
Jatkossa lääkäri suositteli kirkasta otsalamppua tai nilkkatukea tai varovaisuutta ;) Olin vain, että jepjep. Tahallaanhan sitä hepan kakkaan kaatuu. Perkele :D

Heti pölähtämisen jälkeen otettu kuva. Vielä asiallisen kokoinen vaan tuosta se kasvoi kuin Pinokkion nenä.

Kulunut viikko on ollut normaali niin työn kuin treenin merkeissä. Kesää kohti mennään ja massun pömpötys selvästi laskenut. Käsissä alkaa erottua lihasta, samoin kuin olkapäissä. Mukavaa katsoa mille alkaa kesän korvalla näyttämään, saako kiinteytettyä itsensä, kuten suunnitelmissa on vai käykö perinteiset: namia naamaan ja läskit roikkumaan. Ei haettoo yhtään ;)
Äh, molempi parempi. En jaksa stressata kiloista. Mielenkiinnosta vain lähinnä olen ryhtynyt kokeilemaan kuinka paljon peruspainoilla kotitreeninä saa kroppaa muokattua.

Miten muuten, tekikö kukaan uudenvuoden lupauksia tai valoiko tinaa?