Viimeistä viedään.

Ajatukset harhailee, korvien väli käy ylikierroksilla. Pian on kotiin lähdön aika. Tuntuu uskomattoman hyvältä, MUTTA mihin hävisi 5kk? Mitä enemmän ajattelen, sitä varmemmin tuntuu, että vasta odottelin vuoroani Turun satamassa milloin saan ajaa Toyotan ramppia pitkin ylös laivan uumeniin :)

Kuluneet kuukaudet ovat taas antaneet niin paljon, ettei kaikkea voi sanoin kuvitella. Tämä paikka on ollut mielettömän ihastuttava ihmisiä myöten, harmonia vallitsee ja hyväolo. Tänne aion ehdottomasti jatkossa pitää yhteyttä ja mahdollisuuksien mukaan tulla auttamaan.
Palaanko joskus Ruotsiin? Jaa-aa, todennäköisesti kyllä. 1,5 vuotta menee nyt Suomessa, mutta mitä sen jälkeen - en tiedä. Suomi ei kyllä yhtään tunnu omalle maalle, täällä viihtyy paljon paremmin.

Kotiin on kuitenkin mukavaa palata, odotan oikein innolla. Uudet kuviot odottaa, saa hengailla kavereiden kanssa, viettää aikaa perheen kanssa ja ennen kaikkea vihdoinkin taidan saada hankituksi itselleni ammatin tai edes jotain sinne päin ;) Syyskuussa kieltämättä riittää hommaa jokaiselle viikonlopulle, kun on koulutuksessa käyntiä Helsingissä, Kriterium-huutokauppa täällä Tukholmassa ja mitähän vielä... Kaikkea kivaa kuitenkin :)

4 viikkoa.

Neljän viikon maaginen raja on käsillä:. neljän viikon päästä lauantaina minun  pitäisi olla tähän aikaan jo Heinävedellä ja sunnuntaina nokka kohti Kuopiota, maanantaina jo uuteen työhön-> klinikkaeläinhoitajaksi. Jaiks! Äkkiä se aika menee. 
Ihanaa alkaa hiljalleen, ja ennen kaikkea antaa itselleen lupa, miettimään millaista on olla vloput kotona, nähdä kavereita, nukkua pitkään ja niin -viettää normaalia elämää.
Voi pojat, mitenhän totun olemaan! :D

Kuvasatoa viime päiviltä: