Kista Galleria -CHECK-

Jälleen kerran Kista Galleriassa ( kauppakeskus ) tie vei ensimmäisenä kohti aivan upeen, ihanan, mahtavan, ihqun, nassunnössönplaaplaaplaa... leipomoon, mistä ei vain voi kävellä ohitse pysähtymättä edes kuolaamaan oven eteen ;) :D Tällä kertaa mukaan tarttui mansikkaherkku ( mun mielestä oli se kevyin , kröhöm, vaihtoehto, johon karkkilakkolainenkin saa sortua. Eiks jee? ) ja Eva otti banaanileivoksen, jossa oli maistelijan mukaan liikaa kermavaahtoa :D


Anyway, oltiin ajoissa jo liikkeellä: 8.30 ylös vapaapäivänä on mulle mallisaavutus! Kierrettiin kaikessa rauhassa ajan kanssa ympäri Galleriaa putiikkeja kierrellen, tavaroita hypistellen ja haaveilen kaikista tavaroista " mitkä ois niiiiin kivoja "... Eva jaksoi urheana köpötellä keppinsä kanssa ( jalka meni poikki kahdesta kohtaa toukokuussa "pienessä" hevosaccidentissä ) eikä valittele turhia. 






Shoppailu jäi kuitenkin toissijaiseksi: matkaan tarttui vain uudet bikinit, rantamekko ja treenitoppi. Boring ;)

Reipas keppiläinen palkittiin lopulta Johnny Deppin uusimmalla The Lone Ranger- leffalla. Suosittelen! Muhun upposi. Ja Johnny.... hänestä ei taida tarvita mainita muuta kuin "Ooooohhhhh" :)

Harvoin saa iskeä hyvällä omalla tunnolla kintut kohti taivasta leffateatterissa ;) Jostain syystä leffateatteri huusi tyhjyyttään päivänäytöksen aikaan, meidän lisäksi oli vain muutama muksu. Me ja muut...

Bokon "reipas" tallivahti Albin. Pakko oli ottaa kuva miten nohevasti herra tekee töitä...

Juhannusta, pika-trippiä kotona ja paluu arkeen.

Juhannus oli ja meni.
Evan kanssa käytiin Merjan luota lainaamassa grilli, iskettiin hiilet hehkumaan ( ensiksi tajuttiin, että hiilet+sytytysneste löytyy vaan mistäs sytytin. Eikun autoon hakemaan Toivosen residencestä sytkäri. Sitten grilli leikki syttymis-sammumista ja viimeinkin tunnin kiroilun jälkeen ruuat tosiaankin saatiin valmistumaan ), avattiin punaviinipullo ja tadaa, kyllä tuli hyvää ruokaa :) Pitkästä aikaa join lasillisen alkoholia punaviinin muodossa, risti seinään! Myös espanjalainen eläinlääkärimme Miguel kävi pienellä lasillisella ennen Norrbyn (siittola) menemistä. 
Maanantaina lähdin iltalennolla pikavisiitille Suomeen, takaisin tulin jo keskiviikkona. Tiistaille oli monenlaista ohjelmaa, joten asioita hoitaessa meni tämä reissu eikä oikein muuta ehtinytkään. 
Harmitti vietävästi vaan arvatkaas mitä? Minulla on vkolla 29 muutama päivää vapaata, joten silloin sinisillä siivillä kohti Savoa. Can't wait!
Kummasti se piristää, kun tietää loman odottavan edessä päin, hymyilyttää vain ajatellessa. Mökille haluan pyörähtämään, Matkuksessa olisi kiva käydä vaikka vain katselemassa, nähdä kavereita ja perhettä, relata. Kaikkea muutakin, mitä? :)
Syksyn suunnitelmia tehty ja alustavasti varmisteltukin, mutta niistä ei vielä täällä julkisesti sen enempää...

Talo ollut täällä kuin eläintarha kera koiran&kissan, mutta kismoilta olemme välttyneet. Myös me ihmiset ;) Merjan koira Albin oli reilun viikon hoidossa, Evalla tuli kissa-Jansson mukanaan. Nyt Albin jo kotonaan, mutta Jansson jäljellä.

Hellettä riittänyt täällä vaikka muille jakaa. Auringosta tykkään ja kesä on kivaa aikaa vaan perhana, miten liian kuuma on sitten liian kuuma. Piste. Jos kuumuus alkaa häiritä unia, niin silloin ON oikeus valittaa ;)

Vuoden viimeinen varsa syntyi Bokolla :)

Wealthy Boko sai eilen pitkäjalkaisen, syötävän suloisen pikku-tytön. Ylpeä isä on Chocolatier :)

Pikku-tyttö heti syntymän jälkeen.

Äitiiii, nälkä!

2 tuntia ja ollaan pystyssä :)

Hellettä...

Koko talven sitä odottaa: aurinkoa, lämpöä, uimista, ( omalla kohdalla erityisesti aamuaurinko on odotettu ) ja kesävaatteiden käyttöä yms. 
Kun se päivä sitten viimein koittaa eteen, että niitä hellepäiviä alkaa olla useampi peräkkäin, niin TADAA.: alkaa sitten PIKKASEN risomaan. 
Ensinnäkin nukkumaan ei pysty kunnolla, kun hiottaa ja koko aika on kuuma vaikka kuinka vääntäisit tuuletinta täysille. Toiseksi, kaikki ällöttävät hyönteiset löytävät tiensä joka puolellea. Paarmat pärrää, mäkäräiset pommittaa jalkoja, itikat inisee ja viimeisenä muttei vähäisimpinä omana lukunaan on punkit. Hyi hemmetti!
...Mutta mikä sitten olisi paras vuodenaika tai paras kuukausi? Itse tykkään toukokuusta. Luonto alkaa heräilemään, lumet ovat hävinneet, aurinko paistaa vaan ei liian kuumasti, yöt ovat vielä viileämpiä kuin päivä, joten pystyy nukkumaan ja hyönteisillä on vielä roottorit rutussa, joten niitäkään ei liikaa näe.

No se siitä valituksesta :)

Töissä on enää yksi tamma synnyttämättä. Niin se aika hurahtaa :) Pian kaikki ovat pienten vauvojensa kanssa laitumilla nauttimasta kesästä. Onneksi aukeille alueille käy tuuli koko ajan, niin toistaiseksi ainakaan hyönteisiä ei ole liiaksi saakka ollut. Hepat nauttii! :)
Viime viikolla innostuin tekemään ylitöitä, tunteja kertyi noin 60. Tällä viikolla onkin sitten tämän päivän lisäksi myös viikonloppu vapaa. Mahtavaa!

Tulen juhannuksen jälkeisellä viikolla pikavisiitille Suomeen pariksi päiväksi. Nähdään!

Elitauktion 2013.

Viikko sitten perjantaina oli vuotuinen Elitauktion Tukholman kupeessa sijaitsevassa Infra City-hotellissa (!): tarjolla oli 100 enemmän tai vähemmän huippusukuista varsaa, joista rahakkaat saivat valita oman tulevaisuuden lupauksensa. 
Meiltä Boko-Stablelta myytäväksi oli kelpuutettu 10kpl varsoja: 5 oria ja 5 tammaa. Huutokauppaan ilmoitetaan niin monta varsaa kuin halutaan, mutta suuret päättäjät ilmoittavat myöhemmin, mitkä varsat kelpuutetaan tosiasiassa myytäviksi. 
Huutokauppaa ennen ostajilla on oikeus tutustua varsoihin. Hevosia syynätään läpi hyvinkin tarkkaan, osa haluaa nähdä varsan liikkeessä (juoksutetaan sellaisella hiekka-alustalla), osa katsoo päällisin puolin ja osa taas haluaa nähdä röntgen-lausunnoista lähtien kaiken. Mielenkiintoista :)
Meidän osalta huutokauppa meni hyvin. Kaikki varsat saatiin hyvään hintaan myydyiksi, mutta jos jotakin päätelmää myös ruotsin raviurheilun tilasta voi tehdä huutokauppatilastojen perusteella, niin laskusuhdanne sielläkin on alkanut -> 21kpl varsoista huudettiin sisään (palautui siis myyjälle) ja  muistaakseni 6 kpl ei tehty edes tarjousta. Käsittääkseni myös hinnat olivat laskeneet edellisestä vuodesta. Harmillista!

Minun suosikkipoika -Farzad Boko-

Huutokaupan jälkeisen viikonlopun vietin töiden merkeissä. Tallilla kävi paljon katsojia, joiden kanssa kierrettiin ympäriinsä hevosia katsomassa muiden hommien ohella :) Hassullehan se muuten tuntui, ettei ko. viikonloppuna porteista päässyt sisälle ilman ID-korttia ja aiemmin annettuja auton tietoja. Suuri maailma, pieni Taru...

Maanantai iltana sain lähteä kohti koti-Suomea ja Heinävettä. Jälleen kerran aika on mennyt kuin siivillä kotona ollessa enkä tasan ymmärrä miten päivät voivatkaan mennä NÄIN äkkiä! Onneksi nykyinen työsoppari on voimassa vain 31.8 saakka, jolloin pääsee kotiin... ellen sitten jää vielä laittamaan Kriterium-huutokauppaan varsoja, jolloin työpesti pitenisi neljällä viikolla. Katsellaan!

Huh, hellettä ;)

Tuvan takakuistilla alkaa olla lähemmäs +25 lämmintä. On aikas kiva vapaapäivä: iskin herättyä bikinit päälle, tietokone terassin pöydälle, kahvikuppi kouraan, puuro lautaselle ja eikun pihalle nauttimaan auringosta :) Joka vuosi mun jalat ovat kuin kalkkilaivan kapteenilla, joten tänä vuonna yritän saada edes vähän väriä pintaan. Nyt tuulen vireessä tässä pihalla jaksaa pojottaa vaan ei tämä kyllä pitemmän päälle mun juttu ole vaikka kuinka yrittäisi tehdä ympäristöä mukavaksi roudaamalla tietokoeen nokan eteen jne. ( kärjistettynä ajattelen edelleen mitä järkeä on grillata nahkaansa... häääääh? ).

Töissä hevoset ovat päässeet laitumille ja enää 5 varsontaa jäljellä! Lyhyeen aikaan on syntynyt monta pikkuista. Suloisia!... siihen saakka, kun osalle alkaa laittaa päitsiä päähän. Äkkiä muuttuu sulosuut hetkellisesti mielessä paskapäiksi :D Osa nimittäin heittäytyy tosi hankalaksi käsitellessä: tullaan muutama päivän ikäisinä kaviot pystyssä kohti, yritetään purra ( onneksi ei ole hampaita tai alhaalla kaksi harvahammasta :D ) ja lopulta, kun ne päitset on päässä ja et ihan salamanlailla ehdi laittaa kättä tai narua pepun taakse, niin sitten lähtee pakki päälle ja jukra, ne menevät lujaa välittämättä yhtään siitä, mitä takana on! Sitten, kun se naru on siellä takana, niin toki voidaan heittäytyä istualleen tai vaikka pötköttämään. Tässä vaiheessa taluttajalla on jo hirmuinen hiki, epätoivo ja pieni vitutus, joka kruunautuu onnen tunteeseen, kun se pieni peto on vihdoin tarhassa äitinsä kanssa :D

Oma lukunsa on toki nyt nuo laitumella oleilijat, jotka eivät seuraa enää äitiään vaan menevät omia polkujansa. Yrittäppä näitä sitten kiskoa, pyytää ja anella tulemaan suhtkoht nätisti sisälle. Ikääkin alkaa olla heillä jo sen verran, että jaksavat käydä painimaan ihmisen kanssa eivätkä oikeastaan väsykään... Hmm, eikö kuulostakin kivalle?!:)

By the way, pakko hehkuttaa tässäkin miten mallikkaasti ajelin eilen TRAKTORIA! Jep, äiti: muista sanoa isillekin :)
Lauantaina vietettiin siestaa meidän espanjalaisen eläinlääkärin kanssa, myös Merja&Katri olivat paikalla. Mukavaa!

Muistakaas muuten, ettei minun suomen numero ole käytössä ennen 28.5. Menen silloin Suomeen ja saan sim-kortin iskettyä luuriin :)

Sommar!!!! :)

Aurinko paistaa jälleen, kuten lähes joka päivä viime viikkoina. Päivien lämpötilat ovat kivunneet +20 asteeseen ja yölläkin reilut +10 astetta.
Poikkeuksena kuitenkin viime yö, jolloin suosiolla yövahdiksi lähtiessä iskin toppatakin päälle puoliltaöin siirtyessä odottamaan Merjan mustan Salaman saapumista ( en kuitenkaan vetänyt piktiä kalsareita ja pipoa päähän, kuten toinen meistä... ) :)
Aamulla kotiin kävellessä viiden hujakoilla lämpötila oli kuitenkin noussut jo sen verta ylös, että toppatakissa meinasi olla tuskaa. Ei kyllä siinä uni-euforiassa häirinnyt siltikään yhtään: kuuntelin lintujen laulua ja luonnon ääniä metsäteitä pitkin tarpoessa.

Päivät menee täällä äkkiä! Eilen tajusin, että parin viikon päästä tähän aikaan olen jo Suomessa, kotona, jos Luoja suo :) Ihanaa päästä käymään kotona ekaa kertaa pariin kuukauteen. Lähden silloin maanantaina iltalaivalla tulemaan, joten olen tiistai-iltapäivänä kotona.
Äiti, tulen silloin sitä kautta hakemaan sen luurin ja sim-kortin! Pakko päästä heti sitten rumppailemaan ja saada numero käyttöön.

Oikeastaan ei ole muuten ihmeitä kerrottavaksi. Varsoja syntyy kiitettävään tahtiin ja huutokauppahevosien kohokohta alkaa hiljalleen lähestyä, vajaa kaksi viikkoa aikaa :) Sitten, toivottavasti moni heistä, pääsee hyvään kotiin opettelemaan raviurheilun aakkosia.