Elitauktion 2013.

Viikko sitten perjantaina oli vuotuinen Elitauktion Tukholman kupeessa sijaitsevassa Infra City-hotellissa (!): tarjolla oli 100 enemmän tai vähemmän huippusukuista varsaa, joista rahakkaat saivat valita oman tulevaisuuden lupauksensa. 
Meiltä Boko-Stablelta myytäväksi oli kelpuutettu 10kpl varsoja: 5 oria ja 5 tammaa. Huutokauppaan ilmoitetaan niin monta varsaa kuin halutaan, mutta suuret päättäjät ilmoittavat myöhemmin, mitkä varsat kelpuutetaan tosiasiassa myytäviksi. 
Huutokauppaa ennen ostajilla on oikeus tutustua varsoihin. Hevosia syynätään läpi hyvinkin tarkkaan, osa haluaa nähdä varsan liikkeessä (juoksutetaan sellaisella hiekka-alustalla), osa katsoo päällisin puolin ja osa taas haluaa nähdä röntgen-lausunnoista lähtien kaiken. Mielenkiintoista :)
Meidän osalta huutokauppa meni hyvin. Kaikki varsat saatiin hyvään hintaan myydyiksi, mutta jos jotakin päätelmää myös ruotsin raviurheilun tilasta voi tehdä huutokauppatilastojen perusteella, niin laskusuhdanne sielläkin on alkanut -> 21kpl varsoista huudettiin sisään (palautui siis myyjälle) ja  muistaakseni 6 kpl ei tehty edes tarjousta. Käsittääkseni myös hinnat olivat laskeneet edellisestä vuodesta. Harmillista!

Minun suosikkipoika -Farzad Boko-

Huutokaupan jälkeisen viikonlopun vietin töiden merkeissä. Tallilla kävi paljon katsojia, joiden kanssa kierrettiin ympäriinsä hevosia katsomassa muiden hommien ohella :) Hassullehan se muuten tuntui, ettei ko. viikonloppuna porteista päässyt sisälle ilman ID-korttia ja aiemmin annettuja auton tietoja. Suuri maailma, pieni Taru...

Maanantai iltana sain lähteä kohti koti-Suomea ja Heinävettä. Jälleen kerran aika on mennyt kuin siivillä kotona ollessa enkä tasan ymmärrä miten päivät voivatkaan mennä NÄIN äkkiä! Onneksi nykyinen työsoppari on voimassa vain 31.8 saakka, jolloin pääsee kotiin... ellen sitten jää vielä laittamaan Kriterium-huutokauppaan varsoja, jolloin työpesti pitenisi neljällä viikolla. Katsellaan!

Huh, hellettä ;)

Tuvan takakuistilla alkaa olla lähemmäs +25 lämmintä. On aikas kiva vapaapäivä: iskin herättyä bikinit päälle, tietokone terassin pöydälle, kahvikuppi kouraan, puuro lautaselle ja eikun pihalle nauttimaan auringosta :) Joka vuosi mun jalat ovat kuin kalkkilaivan kapteenilla, joten tänä vuonna yritän saada edes vähän väriä pintaan. Nyt tuulen vireessä tässä pihalla jaksaa pojottaa vaan ei tämä kyllä pitemmän päälle mun juttu ole vaikka kuinka yrittäisi tehdä ympäristöä mukavaksi roudaamalla tietokoeen nokan eteen jne. ( kärjistettynä ajattelen edelleen mitä järkeä on grillata nahkaansa... häääääh? ).

Töissä hevoset ovat päässeet laitumille ja enää 5 varsontaa jäljellä! Lyhyeen aikaan on syntynyt monta pikkuista. Suloisia!... siihen saakka, kun osalle alkaa laittaa päitsiä päähän. Äkkiä muuttuu sulosuut hetkellisesti mielessä paskapäiksi :D Osa nimittäin heittäytyy tosi hankalaksi käsitellessä: tullaan muutama päivän ikäisinä kaviot pystyssä kohti, yritetään purra ( onneksi ei ole hampaita tai alhaalla kaksi harvahammasta :D ) ja lopulta, kun ne päitset on päässä ja et ihan salamanlailla ehdi laittaa kättä tai narua pepun taakse, niin sitten lähtee pakki päälle ja jukra, ne menevät lujaa välittämättä yhtään siitä, mitä takana on! Sitten, kun se naru on siellä takana, niin toki voidaan heittäytyä istualleen tai vaikka pötköttämään. Tässä vaiheessa taluttajalla on jo hirmuinen hiki, epätoivo ja pieni vitutus, joka kruunautuu onnen tunteeseen, kun se pieni peto on vihdoin tarhassa äitinsä kanssa :D

Oma lukunsa on toki nyt nuo laitumella oleilijat, jotka eivät seuraa enää äitiään vaan menevät omia polkujansa. Yrittäppä näitä sitten kiskoa, pyytää ja anella tulemaan suhtkoht nätisti sisälle. Ikääkin alkaa olla heillä jo sen verran, että jaksavat käydä painimaan ihmisen kanssa eivätkä oikeastaan väsykään... Hmm, eikö kuulostakin kivalle?!:)

By the way, pakko hehkuttaa tässäkin miten mallikkaasti ajelin eilen TRAKTORIA! Jep, äiti: muista sanoa isillekin :)
Lauantaina vietettiin siestaa meidän espanjalaisen eläinlääkärin kanssa, myös Merja&Katri olivat paikalla. Mukavaa!

Muistakaas muuten, ettei minun suomen numero ole käytössä ennen 28.5. Menen silloin Suomeen ja saan sim-kortin iskettyä luuriin :)

Sommar!!!! :)

Aurinko paistaa jälleen, kuten lähes joka päivä viime viikkoina. Päivien lämpötilat ovat kivunneet +20 asteeseen ja yölläkin reilut +10 astetta.
Poikkeuksena kuitenkin viime yö, jolloin suosiolla yövahdiksi lähtiessä iskin toppatakin päälle puoliltaöin siirtyessä odottamaan Merjan mustan Salaman saapumista ( en kuitenkaan vetänyt piktiä kalsareita ja pipoa päähän, kuten toinen meistä... ) :)
Aamulla kotiin kävellessä viiden hujakoilla lämpötila oli kuitenkin noussut jo sen verta ylös, että toppatakissa meinasi olla tuskaa. Ei kyllä siinä uni-euforiassa häirinnyt siltikään yhtään: kuuntelin lintujen laulua ja luonnon ääniä metsäteitä pitkin tarpoessa.

Päivät menee täällä äkkiä! Eilen tajusin, että parin viikon päästä tähän aikaan olen jo Suomessa, kotona, jos Luoja suo :) Ihanaa päästä käymään kotona ekaa kertaa pariin kuukauteen. Lähden silloin maanantaina iltalaivalla tulemaan, joten olen tiistai-iltapäivänä kotona.
Äiti, tulen silloin sitä kautta hakemaan sen luurin ja sim-kortin! Pakko päästä heti sitten rumppailemaan ja saada numero käyttöön.

Oikeastaan ei ole muuten ihmeitä kerrottavaksi. Varsoja syntyy kiitettävään tahtiin ja huutokauppahevosien kohokohta alkaa hiljalleen lähestyä, vajaa kaksi viikkoa aikaa :) Sitten, toivottavasti moni heistä, pääsee hyvään kotiin opettelemaan raviurheilun aakkosia.

Tyttöjen ilta :)

Evaa taasen odottelen kylään. Oli tosiaan viimekin lauantaina yökylässä ja eilen soitti saisiko tulla tänäänkin, totta kai :) Kuulemma leffa repussa ajelemassa Knivstasta kohti Ekeröä. Olisikohan karkkiakin "yllärinä" repussa kerta tarkoitus pitää leffailta... Mitäpä veikkaatte? ;)

Täällä on vietelty vapaata viikonloppua. Siivoilin, kävi juoksemassa 5km ja sen päälle salilla nostamassa rautaa. Kroppa kiittää&kumartaa ja melkein voin nähdä miten t-paidat vain poksahtavat suuren hauikseni tieltä... Juujuu.
On muuten aivan ihana luonnonpuisto tuossa 800m päässä: pitkin harjua menee n. 2km pitkä polku, järvi ympäröi molemmin puolin ja reitti tekee tavallaan ympyrän. Aivan ihanan näköistä oli: sinisiä kukkia ympäriinsä, puut laskostuneet harjun päällä kujaksi luoden suorastaan satumaisen tunnelman. Voin vain kuvitella mille näyttää kesällä tuulen puhaltaessa laittaen puiden lehdet kahisemaan, linnut laulavat ympärillä, aallot liplattavat... can't wait!

Töissä ei ihmeitä, PAITSI oon auttanut nyt ensimmäisen varsan maailmaan! Oli siistiä. Nätti tammavarsa syntyi, emä ja vauva voivat hyvin. Huutokauppahevosia ollaan käsitelty paljon ja tullaan ahkerasti käsittelemää seuraavat 3 viikkoa.
Loma alkaa minulla muistaakseni 29pv. 28 päivä mennään muutaman työkaverin kanssa juoksemaan sellaiseen massatapahtumaan 5km, jonka jälkee on piknicci :)

Kukapa uskoisi...

että minulla on menossa vapaapäivä ja tähän kellon lyömään mennessä (klo 11.13) olen jo siivonnut kodin sekä auton (!), käynyt juoksemassa reilun tunnin, keittänyt pariin otteeseen aamukahvit sekä fiksannut vierashuoneen Evaa varten valmiiksi. Häh, kättä pystyyn moniko uskoisi?! :D

Toyota saa luvan olla onnellinen, kun on pesty&puunattu sisältä ja ulkoa. Ikkunoista pitäisi vielä poikien nenien jälkiä hieman pyyhkiä pois, mutta eiköhän sen ehdi joku päivä. Nyt ei enää huvita sellaiset hommat, keskityn vapaapäivään sekä -aikaan. 
Huippua, vieläkin minusta vain tuntuu aivan uskomattomalta, että tällä alalla pystyy viettämään hyvällä omalla tunnolla vapaita viikonloppuja ja niitä vapaita oikeasti tarjotaan eikä vain jää puheasteelle. Pienet sille! 

Aamulenkki teki nannaa pitkästä aikaa. Läksin tutustumaan maastoihin ajatuksena käppäillä vähäsen, innostuin hölkkäilemään intervalleja "vähän" enemmän ja kotiin tullessa mittari näytti päälle 7km matkaa. Juoksentelin tuolla järven rantaa myöten (on muuten kesällä varmasti kaunis reitti!), mistä lopulta päädyin Hultmanin mäkisuoralle (siis sellainen mäki, mihin hevosilla ajetaan treenatessa intervalleja), josta muutaman koukkauksen jälkeen löysin oikean tien kotia kohti. Kilometrit täyttyivät kuin itsestään mukavassa maastossa, tykkäsin oikein paljon.

Tänään tulee kaverini Eva yökylään, kunhan töiltään joutaa. Ehkä käydään illalla pizzalla tai sitten ei, jotain kivaa tässä kuitenkin keksitään. Ainakin minun aurinkoterassilla istuskellaan illalla varsoja katsellen. Hei, tänä aamuna herättyä lämpömittari näytti +14! KESÄ, KESÄ, KESÄ!

Töissä ei ole ollut mitään erikoista. Pieniä olentoja syntyi viime viikolla kaksi, mielettömän suloisia! Toinen varsinkin on suloinen tihrusilmä-poika, joka on yllättävänkin ihmisrakas :) 
Huutokauppa-varsoja ollaan työstetty paljon. Ensi viikolla huutokauppaan menevät varsat filmataan, joten tiistaina on paljon actionia luvassa, kun kuvaukset suoritetaan Menhammarissa. Sitä seuraavalla viikolla varsoista otetaan pää- sekä vartalokuvia, jotta mahdolliset ostajat voivat tutustua varsoihin mahdollisimman hyvin jo etukäteen.

Taas kuvatuksia :)

Huomenta :)

Täällä sitä kuulkaas vietellään vapaapäivää :) Heräsin ekan kerran neljän aikaan, sitten puoli kuuden aikaan, heti seitsemän jälkeen, mutta pidin itsepintaisesti kiinni suunnitelmasta nukkua pitkään ja tadaa, minähän nukuin. Vartti sitten nousin ylös ;) Nyt kolme aikaista aamuherätystä, sitten tiistai vapaata (ja sen perään viikonloppuvapaa). 
Hetken harkitsin tulisinko vapaalla viikonlopulla Suomessa käymään, mutta Brommasta lähtee niin tyhmästi lentoja, että olisin vasta 00.40 Kuopiossa. Ei oikein järkeä. Mieluummin tulen kesäkuussa sitten useamman vapaapäivän kera :) Näillä näkymin silloin on mahdollista pitää jopa 5 päivää peräkkäin, kun Elitloppetin hässäkkä on takana. 
Äiti voisit suunnitella sitä tuloasi niin, että lähtisit minun kanssa laivalla kotiin. Tulisit lentämällä, mutta mentäisiin yhdessä autolla sitten kotiin? Tai ihan miten vain. Tule, kun joudat. Enpä täältä mihinkään karkaan :)

Pari viikkoa sitten pelotti hurjan paljon aikaiset aamuherätykset, kun kotona sai sen pari kuukautta elellä omalla rytmillä, pyörittää arkea oman mielensä mukaan. Täällä pitäisi herätä työaamuisin viimeistään klo 5.50 vaan monena aamuna nousen teen keittoon ennen puolta kuutta! Voisiko olla, että kattoikkunoista makuuhuoneeseen paistavat auringon säteet herättävät mielen niin erilailla, meinaan ystävällisellä tavalla? Yhtään ei ole vaikeuksia käynnistyä. Oikeastaan on äärettömän mukavaa istuskella teekuppi kädessä kaikessa rauhassa se aamun ensimmäinen tunti ilman mitään paniikkia.

Sääennutukset eivät ole sitten pitäneet tippaakaan paikkaansa kuluneella viikolla. Alunperin luvattiin aurinkoa kirkkaalta taivaalta sekä korkeita lämpötiloja, piti olla +15 jne. Sen sijaan vettä on satanut joka ikinen päivä enemmän tai vähemmän, tuuli lukemat olleet hurjia ja toppatakkia saanut vetää aamuisin päällensä. Lämpömittari on kyllä kestänyt plussan puolella öisinkin, muttei se paljoa auta jos tuulee niin, että tukka lähtee :D 

Kotona ollessa kuvittelin tuon nilkan paranevan syksyyn mennessä ilman mitään lääkärissä käyntejä, toiveajattelua. Kävelyn kestää hyvin, mutta juoksuaskeleissa alkaa vihlomaan ja jos joutuu enemmän kävellä kumikengillä tai muilla varsikengillä, niin turpoaminen varmaa. Jäykistyy öisin vieläkin niin, että rappuset vaikeaa tulla alas. Inhottava vaiva!